Siirry suoraan sisältöön
Sinivalkoiset pillerit

Hoitoa vain syöpälääkkein

Salme Talvirinne

Salme Talvirinne

Menisinkö terveyskeskukseen?

En ole mennyt terveyskeskuslääkärille, kun monet oireet minussa johtuvat tästä verisyövästäni. Nimittäin siitä lähtien, kun se minussa havaittiin, on ollut eri oireita: hiusten, ihon ja hampaiden heikkenemistä.

Pahin on ajoittainen närästys sytostaateista, eli oireet pitää ottaa vakavasti. Lähete erikoissairaanhoitoon joihinkin oireisiin johtaisi potilaan sen alan hoitopolulle.

Pitäisi saada synkronoitua hoitavan lääkärin ja eri alan lääkäreiden hoitoarmeija. Väsymyksen ja oireitten moninaisuuden takia tuskin jaksan pyrkiä muualle kuin hammaslääkäriin. Tukka harottaa, iho ohenee ja raajat heikkenevät ihan rauhassa.

Toivon, ettei harvinaista syöpää sairastavankaan hoitoon pääsyä vaikeuta potilaan tausta; yhteiskunnallinen asema, varallisuus tai henkilökohtaiset voimavarat hakeutua hoitoon.

Lääkkeen saanti on heikentynyt

Minulle määrättyä lääkettä saa vain ajoittain, ja yksi on jo lopetettu. Korvaava lääke saattaa olla kymmenen kertaa kalliimpi, kun ainakaan minun lääkärini ei kirjoita niin sanottua korvattavuuslähetettä!

En ymmärrä maamme haluttomuutta hoitaa sitä, että jokainen syöpäpotilas saa mahdollisimman oikean lääkkeen edukkaasti.

Toivon lääkkeiden korvauskäytännön ulottuvan korvauslääkkeisiinkin. Miksi juuri syöpien potilasmäärien pienuus estää parhaan lääkkeen saatavuutta, kuten interferonin, jota saavat yleensä vain nuoret ja työssä käyvät – paitsi jos on varaa ostaa satojen tai tuhansien eurojen lääke itse.

Työelämään paluu

Jos saisin parasta mahdollista lääkettä, voisin vielä olla työelämässä, sillä alallani on selkeää tarvetta minkä ikäiselle tahansa.

Yhteiskunnan pitää riittävästi tukea lääkkeiden saatavuutta ja syöpätutkimusta.

 

Kuva: Suzy Hazelwood/Pexels