Siirry suoraan sisältöön
Puna-apilat

Ihminen ja järjestelmä

Jenni Tamminen-Sirkiä

Jenni Tamminen-Sirkiä

Meillä eletään Suomessa liki historiallisia aikoja, muutoksen aikoja. Pitkään työstetty sote-uudistus on vain muutaman vuoden vanha ja vasta opettelemme elämään sen kanssa. Lisäksi olemme myös saamassa Suomen historian ensimmäisen kansallisen syöpästrategian.

Joku voisi sanoa, että on pöhköä rinnastaa suurta ja työlästä sote-uudistusta yhden sairausryhmän strategiaan. Enkä rinnastakaan, vaan huomioin molemmissa erittäin tärkeän asian – osallisuuden. Sote-uudistus käynnistettiin Sanna Marinin hallituksen Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi -hallitusohjelman osana. Tavoitteena oli luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja saada palveluita asiakaslähtöisemmiksi.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilla sote-palveluiden johtamisen kohdassa todetaan, että palveluihin osallistuminen ja vaikuttaminen on palvelun käyttäjien oikeus, ja osallistumisen edistäminen on palvelujen järjestäjien ja tuottajien velvollisuus (Asiakasosallisuus palvelujärjestelmässä – THL). Osallisuudesta säädetään myös monissa laeissa. Osallistujasta käytetään laista riippuen käsitteitä kansalainen, kuntalainen, asukas, asiakas, henkilö, potilas, palvelun käyttäjä tai kuluttaja.

THL:n mukaan asiakasosallisuus tarkoittaa palvelujen käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista omaan tai läheisten palveluun taikka omaa palvelua laajemmin palvelujen, palveluketjujen sekä palvelukokonaisuuksien ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Minä peilaan tätä potilaan voimaantumiseen aktiiviseksi toimijaksi omaan hoitoonsa ja jaettuun päätöksentekoon sekä kansalaisten terveiden ja syöpään sairastuneiden kokemuksien ja näkemysten hyödyntämistä palveluiden, syöpäseulonnoista syövän hoitopolkuihin, kehittämisessä.

Kansallista syöpästrategiaa työstettäessä kansalaisen ja syöpään sairastuneen osallisuuden suunniteltiin alun perin olevan strategiatyön läpileikkaava teema samoin kuin yhdenvertaisuuden. Osallisuudelle ja ihmislähtöisille palveluille perustettiin kuitenkin oma työryhmä, jonka puheenjohtajana minulla on ollut ilo toimia. Käytän tässä mahdollisuuden kiittää jokaista työryhmän työskentelyyn osallistunutta potilasta ja asiantuntijaa.

Vahvistetaan osallisuutta ja kehitetään ihmislähtöisiä palveluita, on ensimmäinen kansallisen syöpästrategian neljästä päätavoitteesta. Muut kolme ovat Vähennetään syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen avulla, Varmistetaan yhdenvertainen ja vaikuttava syövänhoito ja Aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kansallisessa syöpästrategiassa on kuvattu varsin tarkastikin eri tavoitteiden ja toimenpiteiden vastuutahot. Paljon tehtäviä ja vastuuta lankeaa hyvinvointialueille ja voi mietityttää, miten hyvin ne voivat ja pystyvät vastuuseen tarttumaan. Tarkastelen asiaa vahvasti oman työryhmäni näkökulmasta ja siitä tarkasteltuna haluan nähdä, että sote-uudistuksen tavoitteet ja osallisuutta raamittava lainsäädäntö ovat Vahvistetaan osallisuutta ja kehitetään ihmislähtöisiä palveluita -työryhmän tavoitteiden toimeenpanon tukena.

Yksi tärkeistä opeista strategiatyössä on ollut, että meillä on valtavasti hyviä käytäntöjä, aitoja kohtaamisia ja onnistumisia. Emme lähde rakentamaan mitään tyhjästä. Tätä hyvää pitää vahvistaa ja lisätä ja laajentaa se kansallisesti tasalaatuiseksi. Itselleni hyvin merkityksellinen huomio on ollut, että potilaiden odotuksiin vastaaminen ei ole ristiriidassa syövänhoidon kantokyvyn kanssa.

Odotan mielenkiinnolla kesän aikana kertyviä kommentteja syöpästrategiaan. Niiden avulla saamme hyvästä strategiasta vielä paremman. Näillä sanoilla kutsun sinut tutustumaan kansallisen syöpästrategian luonnokseen ja hyvilläni muistutan, että aidon osallisuuden hengessä pääset myös kommentoimaan sitä.

Kansallisen syöpästrategian Yhdessä syöpää vastaan – ihmislähtöistä syövän ehkäisyä ja hoitoa -luonnos on kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa 31.8. saakka. Kommentointi on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille organisaatioille ja yksityishenkilöille.

Kesällä on toki oltava myös aikaa hengähtää, lomailla ja nauttia luonnosta. Itselleni erityisen merkityksellisisiä hetkiä Suomen kesässä ovat kävelyt kukoistavassa luonnossa. Ajattelen, että kävelyillä kokemani luontoyhteys on omanlaistansa osallisuutta sekin. Osallisuutta ympäröivään, vuodenajan kierron mukana elävään luontoon. Lue lisää kommentoinnista Kansallisen syöpäkeskuksen sivuilta.

Toivon, että sinäkin pääset nauttimaan kesästä juuri sillä tavoin, mikä on sinulle mielekkäintä. Toivotan jokaiselle oikein ihanaa kesää!

 

Kuva: Elisa Stone/Unsplash