ESMO:n Tiedettä edunvalvojille -koulutuksen kuulumiset

Darren Dahly johdattaa tilastotieteen maailmaan. Kuva: Bettina Ryll

Jos et osaa selittää jotakin yksinkertaisesti, et ymmärrä asiaa tarpeeksi hyvin. ~Albert Einstein

Emma Andersson Suomen Syöpäpotilaat ry:stä osallistui 13.-15.10.2017 Münchenissä järjestettyyn European Society for Medical Oncologyn (ESMO) koulutukseen aiheesta Science for Advocates – tiedettä edunvalvojille. Tapahtuma oli tarkoitettu potilas- ja järjestöaktiiveille, mutta mukana oli myös lääketieteen ammattilaisia sekä opiskelijoita. Koulutukseen osallistui reilu 40 henkilöä 23 eri Euroopan maasta.

Temaattinen painotus viikonlopun annissa oli tilastollisen tiedon hahmottamisessa ja edunvalvontatyössä soveltamisessa. Lisäksi oli alustuksia tiede- ja tutkimusviestinnästä, kaavojen ymmärtämisestä sekä käytännön harjoituksia tieteellisen tiedon soveltamisesta käytäntöön.

Tietyt tieteelliset aiheet myyvät enemmän kuin toiset mediassa, jolloin näkyvyyden ja menekin lisäarvo saattaa hämärryttää tieteelliset tulokset taka-alalle. No, mikä sitten myy mediassa hyvin? Syöpätutkimuksen viestinnässä eniten mediassa myyvät seuraavat teemat: lääkkeiden hinnoittelu, rintasyöpä ja modifioitavat riskit.

Edunvalvojan tulee huomioida tutkimusviestintä, eli miten sanoittaa tieto järkevästi ja ymmärrettävästi. Spekulatiiviselta tiedolta ei voi välttyä tiedejulkaisuissa ja kaikki julkaisut eivät ole vakavasti otettavia tai tarjoa ns. merkittäväksi todettua tietoa. Potilaan tai palvelunkäyttäjän näkökulmasta spekulatiiviset lauseet voivat olla vaarallisia. Spekulaatio voi pahimmillaan johtaa potilaan kannalta ongelmallisiin seuraamuksiin. Tutkimuksissa saattaa olla vinoumia. Vertaisarvioinneilla on suuri merkitys, jotta lukija osaa erottaa ns. huuhaajulkaisut vakavasti otettavista julkaisuista.

Lisäksi kaaviot voivat huijata, ne on saatettu esittää tarkoitushakuisessa valossa tai ne perustuvat virheelliseen tietoon, jolloin lukija kiinnittää huomion tutkimuksen kannalta “vääriin” asioihin. Olennaista on kiinnittää huomio kaavojen lukemiin, mittasuhteisiin ja skaalaan, väreihin ja otsikointiin.

Ensisijaisen tärkeää on pitää mielessä miksi viestitään ja mitä tarkoitusta varten. Hyvät viestintätyökalut helpottavat viestintää, mutta eivät korvaa sitä. Terveydenalaa tunteva toimittaja Simon Crompton, joka piti workshopissa alustuksen hyvästä tiedeviestinnästä, kiteytti hyvän viestinnän tarkoittamaan kuulijalle kohdennettua tietoa. Yksilöllistetyllä viestillä pääsee jo hyvään alkuun tiedeviestinnässä.

Workshopista lisää myös ESMO:n ja OncologyPRO:n sivuilla (tutustuminen esityksiin ja muihin materiaaleihin vaatii kirjautumisen ja ESMO:n jäsenyyden).

 

Lisätietoa tieteellisen osaamisen lisäämiseksi:

Kuva: Darren Dahly johdattaa tilastotieteen maailmaan. Kuvaajana Bettina Ryll