Sosiaalialan asiantuntijapäivien saldoa

Minä, syöpä ja työ -hankkeen Emma Andersson ja Tiiu Lohtari osallistuivat maaliskuun alussa Sosiaalialan asiantuntijapäiville Tampereella.

Asiantuntijapäivien aikana kuultiin alustuksia työn imusta ja tuunaamisesta, ammattietiikasta sosiaalialalla, itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta asiakas- ja potilaslakien valossa, työyhteisösovittelusta, yrittäjyydestä, käytännön esimerkeistä asiakastyössä sekä hyvän elämän palikoista. Päivien aikana julkaistiin myös Helena Jaakkolan toimittama kirja ”Valitse innostus – Voimakirja sosiaalialalle”.

Elämän todellinen nautinto on se, että tulee käytetyksi itse suureksi toteamaansa tarkoitusta varten, että tulee perin pohjin loppuun ajetuksi ennen romukasaan viskaamista, että on luonnonvoima eikä kuumeinen, itsekäs, vaivojen ja vääryyksien kimppu, joka valittaa, että elämä ei suostu omistautumaan hänen onnelliseksi tekemiseensä.
~George Bernard Shaw (Frank Martelan esityksessä)

Työn imua ja tuunausta

Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tutkinut työn imua (work engagement) ja työn tuunaamista (job crafting). Hakanen kiteyttää työn imun tarkoittavan tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista (Schaufeli et al., 2002). Tutkimusten mukaan pienten lasten vanhemmat kokevat eniten työn imua.

Eri lähteiden mukaan työntekijälähtöisessä työn tuunaamisessa työntekijä muokkaa oma-aloitteisesti työtä sopivammaksi omien voimavarojen ja motiivien kanssa ja tekee siitä itselleen fiksumpaa. Samalla lisätään omaa hyvinvointia ja motivaatiota sekä löydetään työpaikalla uusia tapoja ja ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä itsessään ei muuteta, vaan kyse on yksittäisten työtehtävien osien ja/tai oman ajattelutavan muokkaamisesta (Wrzesniewski & Dutton, 2001; Tims & Bakker, 2010).

Tavoitteena on jäsentää työhön kuuluvia tilanteita ja piirteitä sekä tunnistaa nykyisessä työnkuvassa itsellesi tärkeimmät innostuksen ja kuormituksen lähteet.

Hakasen vinkit oman työn tarkasteluun ja tuunaamiseen

  • Listaa työtehtäviä ja tilanteita, joista työpäiväsi koostuvat. Pilko työtäsi ja kuvaa tunnistamiasi työsi elementtejä mahdollisimman konkreettisesti.
  • Mieti monipuolisesti keiden kanssa ja millaisessa vuorovaikutuksessa työtäsi teet.
  • Mitä haluaisit lisätä tai vähentää työssäsi?
  • Mikä antaa sinulle voimia, energiaa ja iloa työssäsi? Kyse voi olla esim. työtehtävistä, tavoista tehdä työtä tai erilaisesta vuorovaikutuksesta muiden kanssa.
  • Miten käytännössä voisit tuunaata omaa työtäsi? Miten lisäät voimavarojasi? Miten lisäät mielekkäitä haasteita työssäsi? Listaa 1-2 konkreettista asiaa, joita voisit kokeilla jo tänään tai huomenna!

Tee Työn imu -testi

Tutkimusprofessori Jari Hakanen on tutkinut työn imua ja tuunaamista.

Hyvän yhteiselämän ehdoista etiikan näkökulmasta

Näkökulma etiikan kautta Suomen Syöpäpotilaat ry:n vertaistuelliseen toimintaan Jaana Hallamaan esityksen näkökulmaa mukaillen:

  • Hyvän yhteiskunnan eettisiä rakennusaineita on muun muassa hyvän edistäminen.
  • Hyvän edistäminen on vertaistava yhteiskunta, joka huomioi kokemusasiantuntijuuden.
  • Vertaistavan yhteiskunnan luominen on vasta alussa ja sitä on tärkeä jatkaa. Ihmisten syrjäytyminen tulee kalliiksi, ei vain taloudellisesti, vaan myös inhimillisesti ja on eettisesti kestämätöntä.
  • Hyvän edistäminen on suhdetoimintaa.
  • Vertaistuen kautta annetaan kokemusasiantuntijoille ääni.
  • Toiminnan kehittäminen ja uusien tapojen tunnistaminen on vertaistavan yhteiskunnan voimavara.

Oikeudellisesta ennakoinnista

Vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopiston Oikeustieteiden laitokselta painotti oikeudellisen ennakoinnin merkitystä. Hän myös selkeytti termistön monipuolisuutta. Nikumaa painotti edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon laatimisen merkitystä ”pahan päivän varalle”. Kannattaa myös laatia elämänlaatutestamentti hoitohenkilökuntaa tai muita olennaisia ihmisiä varten. Tämä voi olla esimerkiksi vapaamuotoinen liite, jossa kerrotaan omista kiinnostuksenkohteista, lempiruuista, musiikkitoiveista jne.

Henna Nikumaa

Oikeudellisen ennakoinnin keinot ja edunvalvonta

Kuvitellaan, että asiat lutviutuvat itsestään. Usein ajatellaan, että koska minulla on puoliso tai lapsia, he luonnollisesti hoitavat asiat puolestani, jos minulle jotain sattuu. Lähipiirissä luottamus läheisiin on usein niin suuri, ettei valtuuksia anneta etukäteen läheisten välillä. Luottamus perheen sisällä ei kuitenkaan tarkoita automaattisia oikeuksia asioiden hoitoon. Ilman valtuuksia toisen asioita ei voi hoitaa. Valtuudet tulee antaa etukäteen riittävän oikeustoimikelpoisena. Esimerkiksi henkilön tiliä saa käyttää ainoastaan tilin omistaja ja hänen valtuuttamansa. Toisen omaisuutta ei voi käsitellä ilman toisen lupaa. Keskinäinen testamentti tai avioliitto ei oikeuta pääsyä puolison tilille automaattisesti.
~Henna Nikumaa

Lisätietoa:

Henna Nikumaa

Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta alusti itsemääräämisoikeudesta asiakas- ja potilaslain näkökulmasta.

Kuultua asiantuntijapäivillä

“Olemme asiakkaalle töissä.”
“Ihminen kasvaa vain vuorovaikutuksessa muiden kanssa.”
~Aulikki Kananoja

“Ainoa, johon voit vaikuttaa, on itseesi.”
~Outi Mäenpää

”Työntekijä oman työnsä muokkaajana.”
”Kaikkea työtä voi tuunata.”
”Millä minä voin paremmin töissä?”
~Jari Hakanen

“Ihmisten tarpeet ja kasvot pitäisi pystyä pitämään keskiössä, myös laintulkinnan tilanteissa.”
~Tiia-Maria Luukko

”Jokainen on oman onnensa keskushyökkääjä.”
~Frank Martela

Frank Martela

Teksti: Emma Andersson ja Tiiu Lohtari
Kuvat: Emma Andersson

Kansikuvan paneelikeskustelussa Aulikki Kananoja ja Tiia-Maria Luukko.