Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä terveydenhuollon arvokeskustelussa

Ruotsissa tehdään paljon tutkimusta potilaiden osallisuuteen ja terveydenhuollon menetelmiin liittyen.

Norjassa ja Ruotsissa on keskusteltu julkisesti jo vuosia arvoista, jotka liittyvät terveydenhuollon resurssien käyttöön.

Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen ja erityisasiantuntija Mirjami Tran Minh osallistuivat keskiviikkona 12.9.2018 Linköpingissä järjestettyyn Nordic pre-conference meeting for Priorities -seminaariin. Ruotsin, Norjan ja Suomen edustajat jakoivat seminaarissa tietoa ja käytäntöjä terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja priorisoinnista sekä niihin liittyvästä akateemisesta tutkimuksesta.

Suomalaisten virkamiesten esitykset kuultuaan ruotsalaiset tutkijat totesivat, että Suomessa ollaan nyt siinä, mistä naapurimaassa aloitettiin 15 vuotta sitten.

Skandinaviassa priorisoinnista käytävän yhteiskunnallisen keskustelun teemat liittyvät kriteereihin, joilla hoitoja arvotetaan. Ennen kuin Ruotsissa ja Norjassa on menty käytännön priorisointityöhön, on käyty arvokeskustelua kriteereiden muodostamiseksi. Keskustelun on katsottu kuuluvan koko yhteiskunnalle, kansalaisille, poliitikoille ja eri alojen ammattilaisille ja sitä varten on luotu foorumeita.

Norjassa on pisimmälle viety arvopohjainen malli siitä, miten terveydenhuollossa tehtäviä taloudellisia panostuksia potilaiden hoitoon tai terveyden edistämiseen voidaan mitata. Parlamentti on hyväksynyt kriteerit, joiden pohjalta on muodostettu läpinäkyvä käytännön malli arviointiin. Ohjeistus on julkinen.

Priorisointiseminaari Linköping 12.9.2018Suomessa terveydenhuollon menetelmien arviointiperusteet eivät ole avoimia. On kuitenkin herätty siihen, että avoimessa yhteiskunnassa kansalaisia ja asianosaisia, joita priorisointi koskee, tulisi kuulla laajasti osana päätöksentekoprosessia. Tämän totesi myös oikeusasiamies kannanotossaan Palveluvalikoimaneuvosto PALKOn asemasta: ”Valmistelussa on kuultava laajasti kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti potilasjärjestöjä.”

Suomessakin on otettu askelia osallistamisen suuntaan. Suomen Syöpäpotilaat ry on tarttunut mahdollisuuteen jättää potilasjärjestölausuntoja Lääkkeiden Hintalautakunta HILAlle ja on aktiivisesti mukana Palveluvalikoimaneuvosto PALKOn käynnistämässä potilas- ja järjestöyhteistyössä.

Olemmeko me Suomessa erilaisia kuin skandinaavit? Miksi keskustelua terveydenhuollon priorisoinnista ei käydä? Kenen vastuulla on herättää sitä? Luotammeko kansalaisina ja potilaina virkamiesten työhön ja koemme, että meillä ei ole sille mitään annettavaa?

Ruotsissa ja Norjassa tehdään paljon tutkimusta aihepiirin ympärillä, Suomessa on muutamia yksittäisiä akateemisesti asiasta kiinnostuneita. Seminaarissa kuullun perusteella tuli selväksi, että Ruotsissa ja Norjassa ollaan sitä mieltä, että hyvinvointivaltion kustantamaa terveydenhuoltoa ei voi priorisoida ilman kansalaisten ja akateemisen yhteisön osallisuutta.