Siirry suoraan sisältöön
tietokoneen ruudulla teksti WHO:n syöpäraportti 2020

ESMO20-terveiset: WHO:n syöpäraportti

Emma Andersson

Emma Andersson

Osallistuin syys- ja lokakuussa virtuaaliseen ESMO-konferenssiin. Osana Education-viikonlopun ohjelmaa esiteltiin Maailman terveysjärjestö WHO:n alkuvuonna 2020 julkaisema syöpäraportti. Ohessa poimintoja André Ilbawin (Medical Officer, Cancer Control, WHO) alustuksesta. Disclaimer: Esitys edustaa Ilbawin näkökantoja eikä välttämättä WHO:n virallista kantaa. 

WHO Report on Cancer – Setting priorities, investing wisely and providing care for all” on WHO:n ensimmäinen globaalin tason raportti. 

Eri maiden hallitusten toive raportista heräsi erityisesti vuoden 2017 syöpää koskevan päätöslauselman jälkeen. Raportin toivottiin pohjautuvan näyttöön ja kansainväliseen kokemukseen syövän ehkäisystä, politiikanohjauksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Raportilta kaivattiin tietoa konkreettisista ehdotuksista, kustannustehokkaista interventioista sekä mitä lisäarvoa syöpään tehtävillä investoinneilla voidaan saavuttaa. 

Ilbawi esitteli syövänhallinnan globaaleja esimerkkejä, tilastotietoa eri tulotason maista ja syövänhoidon nykytilasta, toiveita ja agendaa tulevalle vuosikymmenelle sekä oppeja Covid-19 -pandemian ajalta.  

WHO syöpäraportin kansikuva

Kansikuva WHO:n syöpäraportista 2020. Kuva: WHO

Syöpätaakka on korkea ja kasvamassa

Korkean tulotason maissa joka toinen mies ja joka kolmas nainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Matalan ja keskitulotason maissa riski sairastua syöpään on joka viidennellä, mutta syöpätaakan arvioidaan tuplaantuvan kyseisissä maissa vuoteen 2030 mennessä ja aiheuttavan haasteita yhteisöille ja kansantaloudelle. Tulevina vuosikymmeninä syövän arvioidaan olevan johtava ennenaikainen kuolinsyy. Tällä hetkellä syöpä aiheuttaa yhden kuudesta ennenaikaisesta kuolemasta. 

Syövänhoidon kehitys on epätasaista ja riittämätöntä monessa maassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Alhaisen tulotason maissa kehitys on vähäistä tai olematonta. Korkean tulotason esimerkit ovat hyviä, mutta niitä on vaikea kopioida muualle. Korkean tulotason maissa 80 % syöpään sairastuvista lapsista selviää syövästä, kun taas matalan ja keskitulotason maissa vastaava selviämisluku on 20 %.  

Syövänhoidon investoinnit ovat erityisesti matalan ja keskitulotason maissa riittämättömiä ja tehottomia. Ainoastaan 9 %:ssa maista on kustannussuunnitelmia ja keskimäärin valtiot investoivat menoja syöpähoitoon 94 USD per potilas. Valtioiden budjeteista ei ohjata riittävästi varoja syövänhoitoon. Vain 14 kaikkiaan 63:sta keskitulotason maasta noudattaa WHO:n suosituksia rintasyövän seulonnassa. Yli 80 %:ssa maista ei ole kattavaa listausta olennaisista syöpälääkkeistä (WHO EML). 

Syöpätaakka on kasvamassa: syöpään sairastuu yhä enemmän ihmisiä ja syövän kustannukset ovat kasvussa. Hallinnon kapasiteetit ovat riittämättömät ja monessa maassa on epäonnistuttu näyttöön perustuvien prioriteettien asettamisessa. Usein syöpä aiheuttaa mittaamattoman taloudellisen ja henkisen ahdingon perheille. 

Agenda tuleville vuosikymmenille

Syöpäraportissa painopiste tuleville vuosikymmenille on strategisissa investoinneissa. Raportista käy ilmi, että per kapita investointi ei loppujen lopuksi ole korkea. Vuoteen 2030 mennessä matalan tulotason maissa investoinnin tulisi olla esimerkiksi 2,70 USD ja matalan ja keskitulotason maissa 3,95 USD henkilöä kohden. Suurin investointi koskee henkilöstöä (57 %) ja lääkkeitä (22 %), kun taas syövänhoidon laitteistojen osuus on vain 2 %. Oikeilla investoinneilla voitaisiin säästää 7,3 miljoonan ihmisen henki. 

Prioriteetit kuntoon, järkevää investointia ja hoidon tarjoaminen kaikille 

  1. Tarvitaan poliittista tahtoa, vankkaa hallintoa ja tilivelvollisuutta
  2. Identifioidaan näyttöön perustuvat prioriteetit, jotka pystytään kustantamaan
  3. Investoidaan WHO:n ensisijaisen syövänehkäisyn malleihin
  4. Priorisoidaan varhaista diagnosointia
  5. Toimeenpannaan tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia interventioita
  6. Vahvistetaan tietojärjestelmiä
  7. Luodaan kestäviä rahoitusmekanismeja ja taloudellista suojaa
  8. Vahvistetaan kapasiteettia syöpäkeskuksilla ja -verkostoilla
  9. Optimoidaan henkilökuntaa sekä lääkkeiden saatavuutta
  10. Tehdään yhteistyötä yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa

Tulevan vuosikymmenen toimet

Seuraavan vuosikymmenen aikana on panostettava hoidon laatuun, kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. 

    1. Hoidon laatu (Quality of care): Jotta voidaan välttää 1-3 miljoonan ihmisen ennenaikainen kuolema, on panostettava syövänhoidon ammattilaisten kouluttamiseen, hoidon akkreditointiin ja hoidon laatustandardeihin. 
    2. Kestävyys (Sustainability): Koska kustannukset nousevat kaikissa maissa (noin 10-30 %) ja jotta syöpätaakka ei rasita potilaita, on panostettava hoidon vaikuttavuuden analyysiin, asetettava prioriteetteja ja pohdittava hinnoittelua.
    3. Oikeudenmukaisuus (Equity): Syövänhoidon epätasa-arvon välttämiseksi tai vähentämiseksi on räätälöitävä strategioita ja tehtävä oikeusperustaisia ratkaisuja. 

Maaprofiilit

Raportissa on myös maakohtaiset profiilit, joissa on huomioitu näyttöön perustuen suunnitelmat, prioriteetit, terveydenhoitojärjestelmän kapasiteetti sekä tarvittavat toimenpiteet. Suomen ja muiden maiden raportteihin voi tutustua WHO:n nettisivustolla

Tällä hetkellä WHO:lla on kolme globaalia ohjelmaa:

  1. Kohdunkaulansyövän poistaminen: tavoitteena esim. 90 % rokottaminen
  2. Lapsena sairastettavien syöpien globaali ohjelma: globaalina tavoitteena esim. 60 % eloonjäämisprosentti vuoteen 2030 mennessä
  3. Kokonaisvaltainen syövänhallinta (Cancer Control): tavoitteena mm. rintasyöpäohjelma 2021

Covid-19 -pandemian vaikutus

Koronakriisi on entisestään vaikeuttanut terveydenhuollon ammattilaisten kantokykyä, resursseja on saatettu allokoida muualle syövänhoidosta ja tietojärjestelmien kestokyky on koetuksella. 


Lisätietoa


Alustuksen pohjalta vapaamuotoisesti suomentanut: Emma Andersson

Kuvat: CC0 Pexels, Canva, ESMO ja WHO