Siirry suoraan sisältöön
Omenapuu kukkii valkoisen ja vaaleanpunaisen sävyissä

Gynekologisten syöpien teemakuukausi: Minun tarinani, osa 6

Susanna

Susanna

Olen 34-vuotias ja sain elokuussa 2017 gynekologin tarkistuskäynnin yhteydessä tiedon, että toisesta munasarjastani löytyi kysta/kasvain. Tämä oli yllättävä uutinen, koska olin oireeton ja käynyt säännöllisesti vuosittain gynekologilla. Leikkausaikaa alettiin varata tuolla elokuun käynnillä ja kävelin shokissa ja kyynelissä TAYSista ulos.

Ennen leikkausta kävin koko vatsan magneettikuvissa joista selvisi, että endometrioosinen kasvusto oli myös lähes sulkenut toisen munuaiseni toiminnan tukkimalla virtsajohdinkanavan. Oireina minulla oli vain ajoittaisia selkäkipuja.

Kasvain leikattiin lokakuun alussa ja leikkauksesta herättyäni sain kuulla mieheni kanssa sen olevan syöpää. Samalla leikkauksessa oli poistettu vatsapeittoa, rauhasia noin 60 kappaletta sydän aortasta saakka, vioittunut virtsanjohdin ja umpilisäke. Kohtu ja toinen munasarja kuitenkin säästettiin nuoren ikäni takia.

Heräsin sairaalasta seitsemän tuntia leikkauksen jälkeen koko vatsa rintaan saakka auottuna kuullakseni myös oletetun kystan/kasvaimen olevan syöpää, jota lääkärit eivät olleet olettaneet ennen leikkausta. Sain kuulla luvuikseni 50 prosenttia ja viisi vuotta. Levinneisyydestä ei silloin osattu sanoa, vaan tuloksia jäätiin odottamaan patologilta 3-4 viikon päähän.

Viivyin sairaalassa kaksi viikkoa. Ensimmäinen viikko oli todella vaikea. En päässyt omin avuin ylös sängystä edes istumaan. Olin sängyn vankina, kivuissani ja peloissani. Kotiin pääsy oli ihanaa.

Sytostaattihoidot alkoivat neljä viikkoa leikkauksesta. Ne pelottivat paljon ennen niiden alkamista, koska niistä ei ollut mitään tietoa ja jokainen kokee ne eri lailla. Nyt sytostaattihoitoni ovat ohi, leikkaus oli onnistunut, syöpä ei ole levinnyt ja syöpämarkkeriarvot ovat terveen ihmisen tasolla.

Minulla ei ollut mitään muita oireita kuin vain selkäkipuja ja väsymystä, mutta jälkikäteen olen yhdistänyt vatsanongelmat osaksi tätä diagnoosia. Mahdollisista oireista pitäisi kertoa enemmän kaiken ikäisille naisille.

 

Kuva: Nina Paloheimo