Köyhien syövät – ketä kiinnostaa?

Hannele Peltonen

Hannele Peltonen

Viestinnän erityisasiantuntija Hannele Peltonen osallistui tammikuun alussa järjestetyille Lääkäripäiville. Päivien puhuttelevimmista aiheista hän koosti kolme blogikirjoitusta, joista tämä on ensimmäinen.


 

Eri syöpätautien ilmaantuvuudessa voi olla viisinkertaisia eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Syöpätutkija, epidemiologian professori Eero Pukkala puhui Helsingin Lääkäripäivillä rikkaiden syövistä ja köyhien syövistä.

Pukkalan mukaan syöpään sairastumiseen liittyviä suuria eroja ei pidetä erityisenä yhteiskunnallisena ongelmana, mutta pienetkin erot hoitotuloksissa kiinnostavat paljonkin.

Samaan syöpään sairastunut paranee todennäköisemmin, jos hän kuuluu korkeakoulutettujen ryhmään. Puolet erosta selittää varhaisempi diagnoosi, muut syyt ovat Pukkalan mukaan hankalammin selitettävissä.

Saattaa olla, että terveelliset elämäntavat ja yleisesti paremmat elinolosuhteet vaikuttavat syövästä paranemiseenkin. Myös psykologisten tekijöiden, kuten ystävien ja sosiaalisten verkostojen, merkitystä on pohdittu, mutta näistä on niukalti näyttöä.

Rikkaat saavat enemmän

Professori Ossi Rahkonen Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolta esitteli ajatuksen hoitopalvelujen käänteislaista. Sen mukaan hoidon saatavuus on kääntäen verrannollinen hoidon tarpeeseen nähden, kun verrataan eri alueiden sairastavuutta ja palvelujen tarjontaa, myös eri väestöryhmien kesken.

Vaikka tuloerot ovat Suomessa suhteellisen pieniä, varakkaat saavat enemmän terveydenhuoltoa kuin köyhät. Terveyden edistäminen, kuten erilaiset interventiot ja seulonnat, voivat usein kasvattaa terveyseroja. Vaikka terveydenhuolto myös korjaa ja paikkaa muun yhteiskunnan aiheuttamaa terveyden haittaa ja eriarvoisuutta, se osin omalla toiminnallaan ylläpitää eroja.

Terveysviestintä tärkeää

Terveystieteiden tohtori Linda Enroth Tampereen yliopistosta korosti terveyden lukutaidon merkitystä. Siihen kuuluu yksilön kyky ymmärtää ja kysyä terveyteen liittyviä asioita, mutta kyse ei ole vain yksilön ominaisuudesta.

Enroth painotti terveysviestinnän merkitystä ja terveydenhuollon ammattilaisten vastuuta siitä, mitä ja miten potilaalle kerrotaan asioita. Onko tieto selkeää, ymmärrettävää ja saavutettavaa? Ei riitä, että ammattilaisen mielestä potilaalle annetaan paljon hyvää tietoa. Potilaan on koettava samoin.

Lakki ei saa vaikuttaa

Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola mietti, onko terveydenhuollossa mekanismeja, joita ammattilaisetkaan eivät tunnista.

Kun potilas tulee vastaanotolle, onko ammattilaiselle merkitystä sillä, onko potilaalla päässään ylioppilaslakki vai lippalakki. Tämä ei ole potilaan pulma, sillä hänen täytyy saada tasa-arvoisia palveluja lakin mallista riippumatta.

Tiedon äärelle

Suomen Syöpäpotilaat ry:n potilasoppaat tukevat syöpäpotilaita ja heidän läheisiään tiedon hankinnassa. Tekstit kirjoitetaan selkeästi niin, että lukija ymmärtää, mitä lukee. Monimutkaiset, vaikeatkin asiat ja sanat voi kertoa selkeästi.

Oppaiden tarkoitus on vastata moniin kysymyksiin ja ohjata lukijoita eri tietolähteisiin. Meillekin on haasteena, että kaikki löytävät tiedon äärelle. Potilasviestintä ei erottele rikkaita ja köyhiä. Kaikki yksityishenkilöt voivat tilata oppaita maksutta.

 

Kuva: CC0 / Pixabay