Kustannustehokkuutta syntyy, jos syöpä havaitaan riittävän aikaisin
Sattuma, äkillinen oire tai pitkään jatkuneet epämääräiset voinnin muutokset voivat johdattaa syöpäpirulaisen jäljille. Osa syöpäoireista on yleisiä muissakin sairauksissa.
Jos oireena on hengenahdistusta ja infektioita, ei lähdetä heti olettamaan pahinta vaihtoehtoa, syöpää. Jos muutos näkyy ja tuntuu, ei aikailla, vaan asia varmistetaan viivyttelemättä.
Ajalla on syöpäsairauden havaitsemisessa iso rooli. Diagnoosin viivästyminen tappaa ja maksaa.
Jatkuviin lisääntyviin epämääräisiinkin oireisiin tulisi herätä
Osa syöpäoireista on tavanomaisia. Alkuun ajatellaan, että kyseessä on luultavimmin infektio tai vuodenaikaan liittyvä kiertävä tauti. Usein ainoa tutkimus, joka tehdään, saattaa olla lyhyt tunnistelu ja kuuntelu.
Keuhko-oireissa ja jaksamisen muutoksissa olisi helppoa ja edullista ottaa röntgenkuvat. Jos oireilu jatkuu ja pahenee, tulisi pian edetä TT-kuvantamiseen.
Keuhkosyövän osalta tarvittaisiin asenteille tuuletusta. Yhä useampi keuhkosyöpään sairastunut on tupakoimaton. Tupakoimattomien kuvantamiseen pääsy on tupakoivia vaikeampaa. Nuorten tupakoimattomien tutkimukset viivästyvät lähes aina hyvin surullisin seurauksin.
Keuhkosyöpää sairastavaa katsotaan leimaavasti.
Terveydenhuollon ja kansalaisten katseesta ei keuhkosyöpäsairas löydä sääliä tai pahoittelua, vaan katseen, joka kertoo: ”Kannattiko polttaa?”
Syövänhoitoon tehokkuutta yksilölliset seikat huomioiden
Syövänhoito kehittyy vauhdilla. Samanniminen syöpä voi olla toisella täysin erilainen. Saman syövän sisällä on monia variaatioita ja vielä erilaisia geenimutaatioita. Yksi hoitotapa ei toimi kaikille.
Vaikuttavaa yksilöllistä hoitoa tarjottaessa tulokset ja ennusteetkin saataisiin valoisemmiksi. Suomeen tarvitaan syöpästrategia. Maamme ei ole syövänhoidon Mallimaa.
Syövänhoidon uudet tuulet eivät kulje tietona ja uusina mahdollisuuksina joka niemennotkoon. Syöpäsairasta hoidetaan kunkin hoitopaikan, tai jopa onkologin, tai muun erikoislääkärin, osaamisen ja tietämyksen perusteella tai tutun käytännön mukaan.
Sairastumisen ajankohta voi määritellä hoitokäytännöt, sillä Kela-Hila-Palko-himmeli on vanhakantaisen kankea, yksilöllisiä tilanteita huomioimaton. Syöpäsairaiden hoitomahdollisuuksien saaminen ei saisi olla eriarvoista.
Jokaisen syöpäsairaan tulisi saada parasta mahdollista, kunkin erilaiseen syöpään ja tilanteeseen sopivaa hoitoa.
Tutkijoiden, onkologien ja erikoislääkärien osaamisen jakamista tarvitaan
Saman sairaalan eri lääkäreillä voi olla erilainen hoitokäytäntö ja osaaminen. Syövän taustalla, etenkin keuhkosyövässä, vaikuttavat usein geenimutaatiot. Niiden hoito ja hoitoprotokolla on säänneltyä ja yksilöllistä.
Hoitoihin erikoistuminen vie aikaa. Yksi oppinut ei välttämättä kykene nykyresursseilla välittämään tietoa hoitoyksikköään pidemmälle (jos edes sen sisällä). Uusin tieto ja opittu tulisi jakaa valtakunnallisesti. Hankitun erikoisosaamisen laaja-alainen käyttäminen pitäisi saada kaikkien sairastuneiden hyödyksi.
Ehdottaisin rekisteriä, jossa tiettyyn asiaan erikoistunut voisi opettaa ja konsultoida yli yksikkö- ja hyvinvointialuerajojen. Opitun tiedon ja kokemusten jakaminen olisi tärkeää, jotta hoitotulokset ja ennusteet eivät riippuisi sairastuneen asuin- ja hoitopaikasta.
Keuhkosyöpiä on tyypeiltään erilaisia ja niiden sisällä erilaisia geenimutaatioiden aiheuttajia.
Esimerkkinä seuraava tilanne: keuhkosyövän ALK-mutaation hoitoihin ja uusimpiin tutkimuksiin perehtynyt asiantuntijalääkäri voisi konsultoida muita maamme hoitoyksiköiden lääkäreitä hoidon erityispiirteistä, siis yksiköstä ja hyvinvointialueista piittaamatta.
Jos hoidossa tehdään kohtalokkaita virheitä, voi sairastunut joutua maksamaan itse lääkkeensä ja/tai jopa virheen hengellään.
Syöpäsairaan tulisi saada luottaa hoitotahonsa osaamiseen ja siihen, että hän saa parasta mahdollista tilanteeseensa sopivaa ja saatavilla olevaa hoitoa.
Kustannustehokkainta olisi löytää syöpä varhaisvaiheessa
Kovasti puhutaan uusien syöpälääkkeiden kalleudesta. Suurin osa yleisimpien hyväennusteisten syöpien hoitoon käytetyistä hoidoista ja lääkityksistä ovat edullisia. Niitä pitkään käytössä olleita, joista on jo pitkää kokemuspohjaista tietoa.
Jos syöpä löydetään varhaisessa vaiheessa, ei usein tarvita kalliita syöpähoitoja. Usein sairastuneen työkykykin voi palautua.
On tärkeää saada syövänhoidon yksilöllisiä mahdollisuuksia myös suomalaisten syöpäsairaiden ulottuville.
Syövänhoidon tulisi olla ennaltaehkäisevää ja syöpäseulontoja pitäisi laajentaa. Jos syöpä löydetään varhain, se on usein kevyemmin hoidettavissa. Se, jos mikä säästää yhteiskunnallisestikin.
Useimmat keuhkosyövät löydetään myöhäisessä, levinneessä vaiheessa, jolloin parantava hoito ei ole enää mahdollinen. Hoitaa niitä silti voidaan, vaikkei parantavasti.
On kallista, jos työikäinen sairastuu vakavasti ja jää pois työelämästä. Työn lisäksi ihminen on arvokas ihan sinällään. Hän voi siirtää oppejaan, auttaa ja opastaa, olla hiljaisen tiedon siirtäjänä. Hän voi olla rakas ja monimuotoisesti tärkeä läheisilleen ja häntä ympäröiville tahoille.
Kaikille syöpäsairaille tulisi antaa tasavertaiset mahdollisuudet hoitopolulleen hoitopaikasta, hyvinvointialueen taloustilanteesta ja sen henkilökunnan osaamistasosta riippumatta.
Kaipaan toivonpisaroita, inhimillisyyttä ja empatiaa – ja kullekin parasta mahdollista yksilöllistä syövänhoitoa.
Kuva: Marek Studzinski/Unsplash