Mikä ihmeen HTA?
Kirjaimet HTA ovat viime vuosina tulleet tutuiksi syöpäpotilasjärjestössä. HTA eli health technology assessment tarkoittaa terveydenhuollon menetelmien arviointia.
EU:lle saadaan yhteinen HTA-regulaatio, ja sen odotetaan hyödyttävän eurooppalaisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja ennen kaikkea potilaita. EU-tasoisella säätelyllä tavoitellaan yhtenäistämisen lisäksi yhteistyötä; tieteellisen konsultaation lisääntymistä, yhteisiä kliinisiä arviointeja ja myös kiireellisten arviointien tarpeen parempaa tunnistamista.
Ruotsin EU-puheenjohtajuuden johdosta HTA-asioissa vuosikymmeniä Suomea edellä oleva naapurimaamme kokosi yhteen Pohjoismaiden viranomaisia, terveydenhuollon ammattilaisia, potilasjärjestöjä ja alan teollisuuden edustajia perehtymään komission tavoitteisiin.
Tapahtumalla tuettiin komission ja DG SANTEn päämääriä uuden lainsäädännön käyttöönotossa. Niitä ovat muun muassa HTA-prosessien laadun vahvistaminen ja yhteistyön syventäminen jäsenmaissa sekä HTA-lainsäädännön käyttöönoton tukeminen.
Uudet syöpälääkkeet tulevat arvioiduksi HTA-asetuksen edellyttämällä tavalla jo vuonna 2025. EU-tason arviointi ei tule sisältämään korvattavuuspäätöksiä, edelleen jokainen jäsenmaa päättää itsenäisesti, mitä se kansalaisilleen kustantaa, mutta kliinisen arvioinnin tulee yhtenäistyä.
Suomi ja muut Pohjoismaat
Pohjoismaisessa vertailussa Suomen resurssit ovat olemattomat. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on HTA-arviointeihin panostettu aivan eri tasolla kuin meillä. Myös potilasosallisuudessa olemme jäljessä.
Norja on alusta asti ollut mukana Euroopan käytänteiden yhtenäistämisessä, vaikka se ei jäsenmaa olekaan. Kuulimme vahvan viestin siitä, että kaikki asianosaiset, myös potilaat, pitää ottaa mukaan arviointiprosesseihin. Ruotsalaiset painottivat sitä, että potilasosallisuus ja kliinisen osaamisen mukaan ottaminen tuottavat korkeamman tasoisia arviointeja.
Samassa yhteydessä on syytä muistuttaa, että sairaala- ja apteekkilääkkeiden erillinen arviointi ei enää tue käytännön hoitotyötä ja nyt tämä voidaan oikaista. Arviointi Suomessa tulee koota yhden viranomaisen alle ja kiireesti laittaa tarvittavat lainsäädäntöuudistukset tekeille.
Suomessa on perinteenä suhtautua asioihin ehkä astetta käytännöllisemmin kuin välillä idealistisiltakin tuntuvista päämääristä lähtevällä EU-lainsäädännöllä. Asenteemme on tuonut resurssitehokkuutta terveydenhuoltoon. Mutta maailmassa tapahtuu teknologisia muutoksia, jotka vaativat resurssien uudelleen jakamista.
Nyt tarvitaan paras osaaminen miettimään sitä, mihin Suomessa on terveydenhuollossa oltava varaa, jotta sairastuneet saavat parhaan mahdollisen hoidon, kansalaisten luottamus viranomaistyöhön säilyy ja terveydenhuollon taso pysyy pohjoismaisena.
Paneelikeskustelu toi esiin kulttuurieron Suomen ja Pohjoismaiden välillä. Viranomaistyö Suomessa painottaa päätöksien laillisuutta ja oikeellisuutta, sitä toki arvostetaan muuallakin, mutta potilaiden eli kansalaisten kokema tarve nähdään Pohjoismaissa yleisesti arvokkaana perusteluna esimerkiksi sille, miksi viranomaisprosesseja tulee nopeuttaa.
Ruotsissa ja Norjassa ollaan jo huomioitu EU:n HTA-säädösten implementoinnin aikataulu. Suomen osalta viesti myös viranomaiselta oli, että tarvitaan resursseja ja poliittinen sitoumus. Tilanne on valitettavan tuttu EU-lainsäädännön suhteen, kun se koskee potilaiden aseman parantamista. Helposti mieleen tulee vaikkapa ylirajaisen hoidon direktiivin vaillinainen implementointi Suomessa.
Kuva: Hiroshi Tsubono/Unsplash