Siirry suoraan sisältöön
Lähikuva lääkäristä tekemässä muistiinpanoja paperiin

Syksy palauttaa keskusteluun syövän hoidon, vaikka pandemia jatkuu

Minna Anttonen

Minna Anttonen

Voiko pandemiaan tottua? Omasta puolestani totean, että näyttäisi voivan. Toinen syksy pääosin etätyössä alkaa jo rutiinilla. Maskilaatikot ja käsidesit eteisissä, autoissa sekä käsilaukuissa ovat normaalitilanne.

Silti tartuntojakin on. Koronan sairastamista lähipiirissään seuranneet ovat saaneet lisävahvistusta terveysturvalliseen käytökseen, mikäli pandemiaväsymystä on ollut.

Keskustelu koronapassista ja rajoituksista jatkunee koko syksyn. Testauksen laajentamista on vaadittu, mutta sen keskeisenä esteenä on syöpäpotilaita ja kaikkia terveydenhuollon palveluita koskettava asia: työvoimapula. Sitä aiheuttaa eläköityminen ja kasvava palvelutarve.

Minulle uutta oli tieto, että paikoin alan opiskelupaikoista saattaa jäädä täyttämättä jopa kolmannes. Työvoimapula on ollut tiedotusvälineissä esillä kesän ajan eri yhteyksissä. Surkein lukemani juttu kertoi, että palveluyksikkö saatetaan sulkea, koska hoitajamitoitusta ei voida täyttää.

Vastapainona terveydenhuollon resurssipulasta kertoville uutisille olemme saaneet tehokkaasti toteutetut koronarokotukset. Sain kokea Helsingin Messukeskuksen ”rokotuskoneen”, joka toimi hienosti.

Samansuuntaisia arvioita rokotusten järjestämisestä on kuulunut eri puolilta Suomea. Tämä kertoo hyvää terveydenhuollostamme. Kun sille annetaan tehtävä ja resursseja toteuttaa se, niin silloin homma hoituu tehokkaasti, turvallisesti ja ihmisläheisesti.

Keskustelu syöpäpotilaiden hoidosta ja sen kehittämisestä on ymmärrettävästi jäänyt pandemian hoidon varjoon. Syksyn alkaessa palaamme asiaan. Toivottavasti korona ei ole tullut jäädäkseen, ja vaikka olisikin, niin syöpäpotilaiden tarpeet, hoidon resurssit, uusien hoitomuotojen käyttöönotto ja edellytykset laadukkaaseen syöpätutkimukseen on siitä huolimatta turvattava.

 

Kuva: Chokniti KhongchumPixabay