Terveisiä työelämästä: Ihmisen tuen mallimaa

Marketta Liljeström

Marketta Liljeström

”Ihmistä me hoidamme, emme sitä tuumoria.” Näin totesi professori Pirkko Kellokumpu-Lehtinen seminaarissa, jossa pohdittiin, kuinka Suomesta tehdään yksilöllisen syövänhoidon mallimaa 2020.

Hyvin sanottu, ajattelin ja jäin miettimään, millä tavoin tämä näkyy syöpään sairastuneiden kokemuksissa – etenkin hoitojen päättyessä.  Niin arkikokemuksissa kuin tutkimuksissakin on todettu, että monelle syöpäselviytyjälle kynnys arkeen palaamiseen on suuri. Aina paluu ei suju uutta pirteää kampausta pöyhäisemällä tai kravattia suoristamalla. Jos ympäristön odotusarvona on ”nythän se on terve”, mutta oma mieli kysyy mitä oikein tapahtui ja millaisena elämä sairauden jälkeen tai sen kanssa jatkuu, jää väliin leveä oja ylitettäväksi. Sairastuneiden psykososiaalisen tuen tarve on ollut voimakkaasti esillä viime aikoina myös meillä.

Tilastojen valossa syövän hoidon tilanne näyttää lupaavalta: vaikka väestön vanhetessa yhä useampi suomalainen joutuu vastaanottamaan syöpädiagnoosin, hoidot ja ennusteet paranevat huikealla vauhdilla. Ja samalla, vaikka hiljalleen käyttöön tulee yhä yksilöidympiä hoitoja, syövänhoidon kokonaiskustannukset eivät näytä kasvavan, eivät myöskään kuntoutuksen menot, eivätkä eläkekustannukset. En ole varma, voiko tästä ainoastaan iloita. Me täällä Syöpäpotilaissa kuulemme jatkuvasti esimerkiksi sairauden myötä taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneista, puolikuntoisina töihin palanneista ja työelämän ulkopuolelle pudonneista, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet ilman tukea. Kaikki eivät tiedä, mitä mahdollisuuksia on tarjolla, saati hakeudu avun äärelle. Ajattelen, että kokonaisuuden kannalta on parempi panostaa ihmisten saattamiseen takaisin arkeen, kuin heittää puolikuntoiset avoveteen räpiköimään. Hyviäkin esimerkkejäkin on!

Palaan alun pohdintaan: toivoisin ihmisen hoitamisen ulottuvan arkeen paluun saakka ja vähän siitä ylikin (kulujen kasvunkin uhalla). Silloin Suomesta tulisi syöpään sairastuneiden ihmisten hoidon mallimaa (syövänhoidon mallimaan jatkoksi), helpottuneiden läheisten maa, ja ”paremmin voivien” työyhteisöjen maa.

Kuva: JerzyGorecki / Pixabay, CC0 Creative Commons