Terveisiä työelämästä: Taysin potilasfoorumissa käsiteltiin työelämää

Anne Lindfors

Anne Lindfors

Mitä tapahtuu, kun työssäkäyvä tai työikäinen sairastuu syöpään? Tätä aihetta käsiteltiin Tays Syöpäkeskuksen potilasfoorumissa, jossa vierailijana oli Suomen Syöpäpotilaat ry:n työelämäkoordinaattori Tuuli Mähönen. Hän ohjasi foorumilaiset keskustelemaan aiheesta. Tässä bloggauksessa keskustelujen tulokset tiivistettyinä.

”Ettei tarvitsisi pelätä töihin paluuta”

Ihannetilanteessa – silloin, kun työpaikan käytännöt ovat joustavia – kaikki sujuu hienosti. Hoitopolku toimii usein hyvin. Sairauslomaa saa yleensä riittävästi, joten töihin ei ole pakko mennä ennen kuin on kunnolla toipunut. Paperiasiatkin etenevät, kunhan pyörä vaan lähtee pyörimään.

Aina asiat eivät mene parhaalla mahdollisella tavalla. Syövän sairastaminen on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Hoidot keskittyvät syövän parantamiseen, mutta tarvitaan myös psykososiaalista tukea, usein myös fyysistä kuntoutusta. Hienoa olisi, jos niitä ei tarvitsisi erikseen osata pyytää, vaan tukea tarjottaisiin kaikille.

”Hoitohenkilökunnalta toivon herkkyyttä”

Eniten foorumilaisia puhutti se, milloin työelämäasiat kannattaisi ottaa puheeksi. Useinhan niitä käsitellään kuntoutusohjaajan vastaanotolla vasta hoitojen loppuvaiheessa tai päätyttyä. Työasiat voivat kuitenkin pohdituttaa jo aiemmin. Hoitohenkilökunnalta kaivataankin herkkyyttä ottaa asia sopivassa kohtaa puheeksi.

Koska mitään ideaalia, kaikille sopivaa ajankohtaa ei ole, on aiheesta hyvä puhua useaan otteeseen, jolloin siihen voi paneutua silloin, kun kullekin tuntuu sopivimmalta. Parhaassa tapauksessa työelämä – ja toki muukin elämä – on hoitojen aikanakin jollain tavalla läsnä koko ajan. Ja kaikkein tärkeintä on, että tietoa työelämään liittyvistä palveluista – kuten kuntoutusohjaajan ja sosiaalityöntekijän vastaanotosta sekä Pirsyn työelämäpalveluista – on saatavilla.

”Ilmiö nimeltä syöpä”

Moni paranee syövästä, mutta moni myös elää syövän kanssa pitkään. Parantuneillakin syöpä ja siihen liittyvät hoidot ovat voineet jättää pysyviä jälkiä. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi oma lukunsa ovat psyykkiset haavat. Hyvää elämää voi elää syövästä huolimatta. Aina tavoitteena ei tarvitse olla paluu työhön, ainakaan samaan työhön ja kokopäiväisesti, vaan vaihtoehtoja voi löytyä. Eikä kaikilla edes ole työtä, mihin palata. Millaista on hakea töitä, kun syöpä on haukannut aukon cv:hen?

Vaikka vain yksi sairastuu, koskettaa syöpä koko työyhteisöä. Siksi tarvittaisiinkin tietoisuuden lisäämistä syövästä. Työyhteisössä tunnetaan surua ja huolta. Toisaalta syövän sairastaneen töihin paluu saattaa edellyttää kaikilta vähän joustavuutta, sillä työtehtäviä saatetaan joutua räätälöimään. Tähänkin on saatavilla apua ja tukea.

Tietoa ja tukea työelämäkysymyksissä:

Kirjoitus on julkaistu alunperin 21.6.2018 Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen blogissa. Tietoa ja tukea -osiota on muokattu alkuperäisestä. 

Kuva: CC0 Pexels