Tukea ja ratkaisuja työllistymiseen: Ammatillinen kuntoutus

Tuuli Mähönen

Tuuli Mähönen

Kirjoitussarjassa kerromme erilaisista palveluista työllistymisen tueksi. Aiemmin ilmestyneessä osassa aiheena ovat olleet työkokeilu ja palkkatuki. Työllisyyspalveluista voi olla hyötyä, kun työllistyminen tavallista reittiä ei syystä tai toisesta onnistu.

Ammatillinen kuntoutus

Kuntoutus tuntuu Suomessa olevan ikuisissa lapsen kengissä, tietoa tuntuu saavan ainoastaan jos osaa itse kysyä oikeilta tahoilta oikeita kysymyksiä. Kukaan ei välttämättä tule kertoneeksi mihin ammatilliseen kuntoutukseen kukin on oikeutettu. Tai että kuntoutukseen kannattaa hakea. Sekä kuntoutujien, että sote-toimijoiden tietämättömyyteen vaikuttaa osaltaan hyvin hajanainen palvelujärjestelmä, joka rakentui nykymuotoonsa sotien jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan mukana. Ei siis ole oikeastaan kenenkään ”syy” että järjestelmä on sellainen kuin on. Samassa hajanaisessa järjestelmässä on paljon myös hyvää, kun vain osaamme niitä käyttää.

Ammatillinen kuntoutus on Suomessa useamman tahon vastuulla, ja ns. palveluohjaus kuntoutukseen vaihtelee. Työterveyshuolloissa käytännöt vaihtelevat jonkin verran ja osa ammattilaisista ohjaa asiakkaitaan kuntoutukseen hyvin. Myös työvoimapalveluissa tietoisuus ja käytännöt kuntoutukseen ohjauksessa vaihtelevat. Perusterveydenhuollossa ammatilliseen kuntoutukseen ohjaus jää usein hoitamatta. Ideaalitilanteessa kuntoutuksen polku jatkuisi saumattomasti sairaanhoidon jatkona ja ammatillinen kuntoutus olisi kiinteä osa työelämän muita palveluita. Potentiaalinen kuntoutuja myös saisi tiedon palveluista ja pääsyn niihin oikeaan aikaan.

Nimensä mukaisesti ammatillinen kuntoutus on kuntoutusta, joka liittyy ammattiin eli työelämään. Ammatillista kuntoutusta ei yleensä ole opiskelu ensimmäiseen ammattiin, ellei kuntoutuksen perusteena oleva vamma ole ilmaantunut jo lapsuus- tai nuoruusiässä ja opiskelu tavallisesti järjestetyissä opinnoissa on mahdotonta. Yleisemmin ammatillinen kuntoutus koskettaa työntekijää siinä vaiheessa työuraa, kun työkyky on terveyssyistä jollain tapaa uhattuna tai alentunut. Joillakin tämä tilanne tulee eteen, kun sairastuu ns. ammattitautiin, eli työperäiseksi todettavaan sairauteen (esim. allergiat, astmat). Toisilla tämä voi tulla eteen vaikkapa tapaturmaisen loukkaantumisen ja sitä seuraavan vamman vuoksi. Myös syöpäsairaus ja sen hoidot voivat saada aikaan sellaisen työkyvyn aleneman, joka voi oikeuttaa ammatilliseen kuntoutukseen.

Ammatillista kuntoutusta toteuttavat Suomessa Kela ja työeläkeyhtiöt. Oleellista kuntoutukseen hakemisessa onkin tietää, kenellä kuntoutusvastuu on. Esim. vastuu on Kelalla vasta silloin, jos se ei ole jollain muulla taholla. Tämän vuoksi kannattaa ensin tarkistaa oma työeläkeyhtiö ja heidän kuntoutusvastuu.

Työeläkeyhtiö on vakuutusyhtiö, johon työnantaja vakuuttaa henkilöstönsä. Työeläkeyhtiön saa tietää omalta työnantajaltaan tai työterveyshuollosta. Yrittäjä on määritellyt oman työeläkeyhtiön YEL-sopimusta tehdessään. Ammatillisen kuntoutuksen vastuu jatkuu työeläkeyhtiössä vielä pitkään (vuosia) työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Työeläkeyhtiöllä vastuu voi olla myös osa-aikaista ja voi koskettaa myös keikkatyötä tekevää mikäli tietty vuosituloraja on täyttynyt. Vastuu kannattaa tarkistaa aina suoraan työeläkeyhtiön asiakasneuvonnasta.

Ammatilliseen kuntoutukseen haetaan siihen tarkoitetuilla lomakkeilla, jotka saa kuntoutusta myöntävältä taholta. Kuntoutushakemukseen tarvitaan liitteeksi lääkärin B-lausunto terveydentilasta. Lausuntoon kannattaa panostaa eli varata normaalia pidempi lääkäriaika ja keskustella huolellisesti lääkärin kanssa siitä, mitä käyttöä varten lausuntoa ollaan hakemassa, mitä toiveita kuntoutukselle on ja mitkä ovat mahdolliset työkyvyn rajoitteet. Lausunnon laadulla voi olla vaikutusta kuntoutuksen myöntöön, ja kuntoutuspäätös voi olla myös kielteinen. Kuntoutushakemukseen voi ja kannattaa lisäksi laittaa liitteitä, kuten muun kuntouttaneen tahon (esim. fysioterapeutti) lausunto toiminta- tai työkyvyn rajoitteista. Hakemuksen tekoon voi saada apua työterveyshuollosta tai työeläkeyhtiön kuntoutusasiantuntijalta. Kelan kuntoutushaussa auttavat Kelan virkailijat.

Ammatillisen kuntoutuksen prosessit vaihtelevat sisällöltään kuntoutujan yksilöllisen tarpeen ja tavoitteen mukaisesti. Ne voivat sisältää esim. kuntoutusselvityksen, työkykykytutkimuksia, työkokeilua uudella tai vanhalla ammattialalla ja uudelleen koulutusta. Ammatillisen kuntoutuksen tähtäimenä on aina selvittää ja tukea mahdollisuuksia työhön paluuseen. Kuntoutuksen sisällön tuottavat siihen erikoistuneet toimijat. Palveluntuottajat vaihtelevat alueellisesti ja kuntoutuksen vastuutahon mukaan.

Jos tuntuu siltä että voisit olla oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen, niin asioiden selvittelyn voi aloittaa viimeisimmästä työterveydestään ja työeläkeyhtiöstä. Työttömän kohdalla työterveys on terveyskeskus, ja tarvittavat lausunnot järjestyvät sieltä.

Kaikissa kysymyksissä voi myös kääntyä Suomen Syöpäpotilaiden työelämäkoordinaattoreiden puoleen, autamme asian selvittelyssä palanen kerrallaan. Kahta samanlaista prosessia ei ole ja parhaimmillaan ammatillinen kuntoutus auttaa palaamaan joko aiempaan työhön tai rakentamaan reittiä kokonaan uudelle työpolulle.

Kuvat: CC0 / Pixabay / Gratisography / Canva