Vapaaehtoisena verkossa: kokemuksia Minä ja syöpä -chatin ohjaamisesta

Keskiviikon alkuilta. Katson kelloa ja huomaan sen lähenevän kuutta. Avaan tietokoneeni ja istahdan keittiönpöydän ääreen. Kirjaudun beta.tukinet.net-sivustolle. On chatin aika.

Anonyymissä ”Minä ja syöpä” –ryhmächatissa on vaihtuvat aiheet. On keskusteltu arjesta syövän kanssa, ravitsemuksesta, syövän uusiutumisen pelosta, elämästä kroonisen syövän kanssa ja onpa juotu virtuaaliglögitkin joulun alla. Chatissa ollaan läsnä sillä porukalla, joka kulloinkin on paikalla.

Chatissa saat olla anonyymisti ja kokea kohtaamisen keskellä viikkoa asuinpaikastasi riippumatta. Voit kirjoittaa sen verran kuin haluat tai olla ikään kuin kuulolla. On mahdollista olla paikalla koko tunti tai osa ajasta.

Vapaaehtoisena vertaisohjaajana toimiminen on antanut minulle yhden mahdollisuuden lisää kohdata toisia syöpäkuntoutujia. Vaikka keskustelut käydään anonyymisti, voi kirjoitetun tekstin kautta tuntea vertaisuuden voiman.

Chatissa on myös työntekijä Suomen Syöpäpotilaat ry:stä sekä aika ajoin asiantuntijavierailijoita. He pystyvät vastailemaan kysymyksiin ja ihmetyksen aiheisiin. Kannustan osallistumaan keskusteluihin ja toimimaan vapaaehtoisena vertaisohjaajana.

Vielä lopuksi yksi chatkeskustelussa jaettu ajatus vapaasti mukailtuna: sekä syvimmät keskustelut että makeimmat naurut on jaettu vertaisten kanssa.

Kohtaamisista kiittäen,

Sari

Kuva: Sari Harjula