Siirry suoraan sisältöön
Punakantiset kirjat pystyssä pöydällä

Verisyöpäkuukausi: Helenan tarina

Helena Hurme

Helena Hurme

Täytän keväällä 75 vuotta. Jäin eläkkeelle täytettyäni 68, ja iloitsin siitä, että olin terve. Kävin säännöllisesti gynekologilla, ja olin käynyt gastroskopiassa ja kolonoskopiassa. Ajattelin, että syöpää minulla ei ainakaan ole.

Syksyllä 2016 sekä ystäväni että minä havaitsimme, että kävelyssäni on jotain outoa. Ystäväni patistivat minut lääkäriin. Terveyskeskuslääkärini otatti verikokeita, joissa veriarvot olivat hieman alakanttiin. Hän lähetti minut neurologille, joka sulki pois Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin.

Pidin dementiaa epätodennäköisenä, sillä olin juuri ajanut 15 päivää Skotlannissa. En uskonut myöskään Parkinsonin tautiin, koska kahden kilon kamera objektiiveineen ei heilunut yhtään. Neurologian puolella ei löydetty syytä, eikä verikokeita enää otettu.

Koska tiesin geenitesteistä, että olen harvinaisen verisairauden, sirppisoluanemian, kantaja, otin yhteyttä Folkhälsanin genetiikan klinikkaan helmikuussa 2017. Oletin suomenruotsalaisen perimäni kiinnostavan heitä.

Maaliskuun lopulla sain yllättäen kutsun HUSin hematologin vastaanotolle. Aloitin sanomalla, että oletan että olen siellä, koska olen sirppisoluanemian kantaja. Hematologi sanoi, että voi sekin pitää paikkansa, mutta hän epäilee KLL:ää, MDS:ää tai amyloidoosia. Toppuuttelin häntä, koska nämä lyhenteet eivät sanoneet mitään, joten hän avasi arvelujaan.

Minulle tehtiin lisää verikokeita sekä luuydinpunktio. 14. kesäkuuta 2017 sain diagnoosin krooninen lymfaattinen leukemia (KLL). Pari kuukautta myöhemmin tuli diagnoosi myelodysplastinen syndrooma (MDS).

Tajusin alusta lähtien, että elinajanodotteeni olisi noin 4–5 vuotta. Otin asian tyynesti. Ajattelen, että kuitenkin kaikki kuolemme ja olen elänyt mielenkiintoisen elämän.

Kun eilen sain kuulla, että kollegani ja minun kirjaa ”Tutkimushaastattelu” oli viime vuonna lainattu 12 006 kertaa, ja edeltävinä kahtenakymmenenä vuotena ehkä yhtä paljon vuosittain, tajusin, että olen jättänyt jälkeeni jotain, joka voi hyödyttää muita. Se helpottaa täältä lähtemistä. Lisäksi olisi erittäin itsekästä ajatella, että juuri minun pitäisi saada elää kauan. Nyt on seuraavien sukupolvien vuoro.

 

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) ja myelodysplastinen syndrooma (MDS), diagnosoitu 71-vuotiaana vuonna 2017

 

Kuva: Pixabay / CC0