Kuulumisia EHA:sta osa 2. Ajankohtaisia myeloomatutkimuksia

Riikka-Leena

Riikka-Leena

Myelooman hoito on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana nopeasti, ja sairauden hoitoon on tullut uusia lääkkeitä sekä lääkeyhdistelmiä. Myeloma Patients Europen ja Suomen Syöpäpotilaiden hallituksen jäsen Riikka-Leena seurasi EHA:ssa myeloomaan liittyviä luentoja.

Uusia tutkimustuloksia seuratessa on hyvä muistaa, että kyseessä ovat kliiniset tutkimukset, eivätkä menetelmät ole vielä ole osa standardihoitoa. Jokaisen potilaan hoito on yksilöllistä ja oma hoitava lääkäri tuntee tilanteen parhaiten.

EHA:ssa esilletulleita mielenkiintoisimpia tutkimuksia olivat ehkä International Myeloma Working Groupin (IMWG) tutkimus, jossa tutkittiin smoldering myelooman hoitoa, Cassiopeia– ja Forte-tutkimukset.

IMWG:n tutkimuksessa todettiin, että korkean riskin smoldering myeloomaa (josta on aiemmin käytetty mm. termiä ”ei hoitoa vaativa myelooma”) on hyötyä hoitaa ajoissa lenalidomidilla. IMWG on kehittänyt uuden smoldering myelooman ennustepisteytyksen (prognostic score). Kun korkean riskin smoldering myeloomaa hoidetaan aikaisessa vaiheessa, se lisää aikaa, jolloin tauti ei etene (PFS). Aikainen hoito on ehkä tulossa tulevaisuudessa hoitolinjaukseksi. Esimerkiksi Espanjassa smoldering myeloomaa hoidetaan jo aktiivisesti. Tämä olisi suuri muutos, sillä nykyään käytössä on watch and wait -metodi, jolloin odotetaan smoldering myelooman muuttumista myeloomaksi. Mahdollista siis on, että jos smoldering myeloomaa hoidetaan ajoissa, tauti ei ehkä koskaan muutu myeloomaksi.

Monoklonaaliset vasta-aineet ovat yhä myelooman hoidossa isossa roolissa. Cassiopeia-tutkimuksessa todettiin, että lisäämällä daratumumabi standardiin VTD (bortetsomibi-talidomidi-deksametasoni) -hoitoon autologiseen kantasolusiirtoon kelvollisille potilaille jo ennen kantasolusiirtoa ja konsolidaatiohoitoon siirron jälkeen, saatiin todella hyviä tuloksia verrattuna normaaliin VTD-hoito-ohjeen mukaisesti hoidettuihin potilaisiin. Mahdollisesti siis daratumumabi tulisikin saada jo myelooman hoitoon aikaisessa vaiheessa, jotta sillä saataisiin parhaat mahdolliset hoitotulokset.

Icaria-tutkimuksessa relapsoineilla potilailla käytettiin pomalidomidin ja deksametasonin lisäksi isatuksimabia, joka siis myös on monoklonaalinen vasta-aine. Tutkimuksen tuloksissa näytti vahvasti siltä, että lisäämällä isatuksimabi pomalidomidin ja deksametasonin mukaan saatiin todella rohkaisevia tuloksia. Ongelmana on ollut, kuinka potilaita, jotka eivät reagoi lenalidomidiin, hoidetaan. Nyt tällä yhdistelmällä näyttäisi saavan hyviä hoitotuloksia myös heille.

Erittäin mielenkiintoista oli myös kuulla Forte-tutkimuksen tuloksia. Forte-tutkimuksessa on tutkittu, tarvitaanko myelomaapotilailla vielä autologista kantasolusiirtoa. IMF:n (Intergroupe Francophone du Myélome) melko hiljattaisen kannanoton mukaan kantasolusiirtoa vielä tarvitaan. Forte-tutkimuksessa verrattiin potilasryhmiä, joista toinen sai KRD (karfiltsomibi + lenalidomidi + deksametasoni)  induktiohoitoa, kantasolusiirron ja konsolidaatiohoitona saman KRD-yhdistelmän sekä toista ryhmää, joka sai pelkästään 12 sykliä KRD-hoitoa. Tutkimuksessa molempien ryhmien tulokset olivat liki yhteneviä. Kuitenkin todettiin, että korkean riskin potilaat tarvitsevat ehdottomasti vielä kantasolusiirron.

Suurin osa myeloomapotilaista on varmaankin iloisia uutisista, että kortisonin käyttöä tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa vähentämään. Kortisonin käytöstä ei ole olemassa selkeää ohjeistusta missään. Annostuksen määrässä ja käytön kestossa on eroavaisuuksia eri puolilla maailmaa. Vaikka kortisoni on selkeästi tärkeä osa myelooman hoidossa, todennäköisesti kortisonia käytetään tällä hetkellä liikaa. Alexandra Larocan tutkimuksen mukaan vähemmällä kortisonilla saadaan yhtä hyviä tuloksia ja tietenkin myös vähemmän haittavaikutuksia kuin jatkuvalla kortisonin syönnillä lenalidomidi-hoidon yhteydessä. Lähitulevaisuudessa kortisonin käyttöä tullaankin varmasti vähentämään.

Myeloma Patients Europe on julkaissut EHA:n myeloomauutisista englanninkielisen videon, jossa Dr. Laurent Garderet käy läpi kongressin myelooma-aiheisia kohokohtia. Video löytyy Youtubesta tästä linkistä.