Pitääkö potilaiden olla huolissaan syövän hoidon tason säilymisestä?

Suomen Syöpäpotilaiden ja yhteistyökumppaneiden 15.2. järjestetyssä seminaarissa Musiikkitalolla pohdittiin, tarvitseeko Suomi erillisen syöpästrategian, jotta syövän hoidon hyvät tulokset voitaisiin turvata myös tulevaisuudessa.

Yksilöllistyvä syövän hoito ja kasvava sairastuneiden määrä asettavat haasteen hoitojärjestelmälle ja sen rahoitukselle tulevaisuudessa. Kansanedustajien vastaukset syöpästrategian tarpeeseen olivat myönteisiä, he asettuivat kannattamaan kansallista strategiaa, joka ottaisi kantaa uusien hoitomuotojen käyttöönottoon ja rahoittamiseen sekä syövän varhaiseen diagnosointiin ja ennaltaehkäisyyn.

Syöpää päin

Syöpäseminaarissa koottiin aineksia entistäkin määrätietoisempaan suunnitelmaan, jolla Suomessa jatketaan syövän vastaista taistelua. Lääketieteen tohtori, hematologi Raija Silvennoinen käsitteli puheenvuorossaan syövän hoidon haasteita ja mahdollisuuksia. Potilaana koin, että alustus rajasi ja avarsi oman sairauteni yleistä kenttää – suomalaisen syöpähoidon voittoja, vaaroja ja mahdollisuuksia.

Mitä ne voitot sitten olivat?

Elinajanennusteesta esitettiin (minua) hätkähdyttävät, jyrkät ja myönteiset yleiset kehityskäyrät. Yksittäisissä syöpäsairauksissa on hoito- ja lääkekehityksellä etenkin 2000-luvulla saavutettu merkittäviä voittoja: ennen vakavimmiksi luokiteltujen sairauksien kanssa potilas pystyy nyt elämään.

Raija Silvennoinen kertoi myös millaisia vaaroja syövän hoidossa on odotettavissa. Esimerkiksi uusien rinta- ja eturauhassyöpätapausten vuosittaiset määrät ovat voimakkaassa kasvussa. Lisäksi työvoimavajausta syöpätautien hoidossa ennustetaan (ja paikoin esiintyy jo) kaikilla suurilla toimijoilla: HYKS, TYKS, TAYS, KYS ja OYS. Rahan riittävyys ylipäänsä oli esillä, yhteiskunnallisenakin kysymysmerkkinä.

Mikä olisi viisasta?

Immunologiset syöpähoidot ja kohdennetut hoidot ovat tulossa. Maamme kattavilla isojen sairaaloiden alueilla yhteistyö hoidon ja tutkimuksen kesken on tiivistä. Kansallinen Syöpäkeskus FICAN saa koordinoivan yksikkönsä tänä vuonna. Myös Silvennoisen harjoittamilla kliinisillä tutkimuksilla tuotetaan taloudellista säästöä kunnille (hoidon ja diagnostiikan kehittämisen lisäksi). EU:n puitteissa on monenlaista tutkimus- ja kehitystyötä, jossa Suomi on mukana.

Syöpää päin on viisasta käydä pitkäjänteisesti ja laajalla rintamalla. Yhteistyössä.

Aiheen käsittely jatkuu blogissa ensi viikolla.

Kuva: CC0 / Pixabay